torstai 26. toukokuuta 2016

Diabetes

Diabetes on pitkäaikaissairaus, joka vaatii päivittäistä omahoitoa.

Diabeteksessa haima ei tuota insuliinia tarpeeksi tai ollenkaan tai insuliini vaikuttaa elimistössä puutteellisesti.

Suomessa on noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa.

Tyypin 2 diabeetikoita tiedetään olevan noin 250 000, lisäksi arvellaan olevan arviolta 150 000 tietämättään diabetesta sairastavaa.


Voit testata oman riskisi sairastua diabetekseen helpolla riskitestillä.


Tehtävä



Tutustu diabetekseen ja kirjoita siitä teksti blogiisi. Paljon tietoa löytyy Suomen diabetesliiton sivuilta. Seuraavat kysymykset auttavat tekstin jäsentelyssä.

  • Mitkä ovat diabeteksen oireet?
  • Miten diabetes diagnosoidaan?
  • Millaisia diabetes tyyppejä on olemassa?
  • Miten diabetesta hoidetaan?
  • Mitkä ruoat sopivat diabeetikolle?
  • Millainen on diabeetikon ruokavaliosuositus?
  • Minkälainen on hyvä ateria rytmi diabeetikolle?
  • Tarvitseeko diabeetikko erillisiä diabetestuotteita? Mitä?

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Sisäelimet


Sisäelimiä ovat ne eläinten sisälmykset, joita me syömme. Kaikki sisäelimet ovat ravitsevia ja huolellisen käsittelyn ja valmistuksen jälkeen yhtä herkullisia kuin konsanaan lihat.

Teurastuksen yhteydessä talteenotetuista ja tarkastetuista sivutuotteista lihan tavoin ruoaksi valmistettavia sisäelimiä ovat maksa, munuainen, kieli, sydän, kateenkorva ja veri, joka ruoanvalmistuksessa rinnastetaan sisäelimiin.

Sisäelinten käsittely
Sisäelimet on käsiteltävä huolellisesti ja tuoreus on kaiken ehto.
Lihan on oltava kostean kiiltävää eikä siinä saa olla kuivia kohtia: vihertävyys, niljakkuus ja vahva haju ovat epäilyttäviä merkkejä.
Säilytä tuoreet sisäelimet jääkaapissa ja käytä ne kahden päivän kuluessa.
Pese kaikki sisäelimet hyvin ennen käyttöä
 

Kuinka puhdistat ja käsittelet naudanmaksan, munuaisen, kielen ja sydämen ennen ruoaksi valmistamista?

 
 
Ravintosisältö
Maksasta, munuaisesta ja sydämestä saa energiaa suunnilleen saman verran kuin naudanpaistista. Kateenkorva ja kieli ovat rasvaisempina myös energiapitoisempia. Vähärasvainen veri on energia-arvoltaan alhaisin.
Vitamiini- ja kivennäisaineannillaan sisäelimet ohittavat lihan selvästi. Maksa esim. on A-vitamiinin lähteessä ruoka-aineiden ykkönen ja veri on puolestaan raudan lähteenä vertaansa vailla. Sisäelimissäkin rautaa on runsaasti ja raudan imeytymistä edistävä C-vitamiinia on maksassa, munuaisessa ja kateenkorvassa itsessään saman verran kuin marjoissa ja hedelmissä. B-ryhmän vitamiinien lähteenä sisäelimet ovat hyviä ja raudan lisäksi niiden muukin kivennäisainesisältö on monipuolinen.
Puriiniaine- ja kolesterolipitoisuuksiensa takia sisäelimet eivät sovi kaikille. Terveen suomalaisen ruokavaliota sisäelin- ja veriruoat monipuolistavat perustellusti suunnilleen joka toinen viikko nautittuina. On silti suotavinta käyttää nuorten eläinten elimiä.

 

Kenelle sisäelimet eivät sovellu? Miksi?

 

Miksi sisäelimiä suositellaan syötävän vain kerran kahdessa viikossa?

 

Valmista jokin sisäelin ruoka. Kerro kuvin ja sanoin sisäelimen käsittelystä ja ruoan valmistuksesta.

 
 
Sydän

 Sydämen lihakset ovat kiinteitä ja sitkeitä. Kokoonsa ja painoonsa nähden tämä sisäelin vaatiikin kaikkein pisimmän kypsymisajan.
 
Vasikansydän
Vasikansydän
Vaaleanruskea vasikansydän on vähärasvaista, mureaa ja kiinteää lihaa. Maistuu hyvin sekä kokonaisena että suikaleina ja kuutioina paistettuna. Kokonaisen sydämen kypsymisaika on 2 - 2 1/2 tuntia.
 
Naudansydän
Naudansydän
Naudansydän voi painaa 2 kg ja se on tummanruskea. Poista ennen valmistusta hyytynyt veri, kovat suonet ja rasva yläpään aukosta ja huuhdo sydän perusteellisesti. Kokonaisen sydämen kypsymisaika on 2 - 3 tuntia.

 Sydämessä olevat viillot ovat osoituksena lihantarkastuksesta, jossa elin on todettu terveeksi ja myyntikelpoiseksi. Oikean puoliskon sisällä voi olla hyytynyttä verta runsaastikin. Huuhdo siksi sydän huolellisesti kylmällä vedellä ja pusertele samalla veri pois. Irrota tyvipuolelta ainakin isot suonenkappaleet ja poista myös enin rasva. Ellet valmista sydäntä kokonaisena, leikkele lihakset melko kapeiksi suikaleiksi tai pieniksi kuutioiksi kypsymisen jouduttamiseksi. Käytä pataruokiin, höystöihin, keittoihin, muhennoksiin, kastikkeisiin.
Jauhettu sydän on yksinään kuivaa, mutta jauhettuun sianlihaan tai tavalliseen jauhelihaan yhdistettynä sitä voi käyttää kuten jauhelihaa yleensäkin.
 
Munuainen
Nautaeläinten munuaiset ovat pitkänsoikeita ja moneen lohkoon poimuttuneita. Kokoerot riippuvat eläimen iästä.
 
Naudanmunuaiset
Naudanmunuaiset
Naudanmunuainen painaa n. 500 g. Se halkaistaan pituussuntaan ja kalvot ja suonet poistetaan ja pannaan maitoon tai piimään 40 minuutiksi ennen valmistusta.
 
Vasikanmunuaiset
Vasikanmunuaiset
Vasikanmunuainen painaa n. 250 g. Se halkaistaan pituussuuntaan ja kalvot ja suonet poistetaan. Voidaan tarvittaessa liottaa.
 
Sianmunuaiset
Sianmunuaiset
Sianmunuainen painaa 200 g ja on pitkänomainen mutta sileäpintainen ja pavunmuotoinen. Puhdistetaan kuten muut munuaiset, liotetaan tai kiehautetaan etikkavedessä.
Paistetaan viipaleina n. 4 min.

Munuaisen esikäsittelyssä on kaksi koulukuntaa:
Koulukunta a)
  • munuaiskudos imee runsaasti vettä itseensä. Liottamista ei siksi suositella. Liottaminen aiheuttaa aina myös ravintoainetappioita. Kiehauttaminen ennen ruoaksi valmistusta - maun miedontamiseksi - lienee tarpeellista ainoastaan iäkkäiden eläinten munuaisia käytettäessä. Nuoren eläimen mureista munuaisista saa parhaan paistotuloksen, jos ne pyyhkii kylmään veteen kastetulla talouspaperilla, kuivaa, viipaloi ja paistaa/ paahtaa saman tien. Tällöin ei huuhtomisenkaan yhteydessä kudokseen keräytynyt vesi pursua pannuun ruskistumista estämään
Koulukunta b)
  • munuaisten valmistukseen liitetään usein väkevä virtsan haju. Tärkeää on liottaa munuaiset hyvin kylmässä vedessä ennen valmistusta. Munuaiset sisältävät kuona-aineita ja virtsahappoa. Niiden pintaan ennen liotusta tehdyt pienet, syvät viillot auttavat pääsemään niistä eroon. Liottamista tulisikin jatkaa, kunnes munuaisten haju on raikkaan happoinen. Veden vaihtaminen nopeuttaa liotusvaihetta
Munuaisrasvaa, josta enin osa kannattaa poistaa ennen ruoaksi valmistusta, voi käyttää muuhunkin kuin itse munuaisten paistamiseen. Rasva on kuitenkin melko voimakkaan makuista.
Munuaisruokien onnistumisen edellytys on ennen kaikkea kypsennysaika. Pitkään haudutettaessa mureatkin munuaiset sitkistyvät, kuivuvat ja kitkeröityvät. Ohuet viipaleet kypsyvät jo ruskistuessaan, eikä paksumpiakaan paloja kannata hauduttaa n. 10 min. kauempaa.
Munuainen sopii monenlaisiin ruokiin käytettäväksi. Keittojen, kastikkeiden ja muhennosten ohella se käy myös pataruokiin, risottoihin, paistoksiin, piirakoihin sekä grillattavaksi.
Jauhettaessa munuaisen maku mietonee ja heikkenee edelleen, jos joukkoon lisää jauhelihaa. Elimen pikanttiin ominaismakuun totuttelu käynee murekeruokien muodossa mutkattomimmin
 
Kieli
Tiivissyinen ja kiinteä kieli vaatii pitkän kypsennysajan.
 
Naudankieli
Naudankieli
Yksi naudankieli riittää n. 6 hengelle koon mukaan. Kielen keittoaika on 2 1/2 - 3 1/2 tuntia. Kieli on kypsä, kun haarukka menee hyvin kärjen läpi.
 
Vasikankieli
Vasikankieli
Yksi vasikankieli riittää n. 4 hengelle. Keittoaika on 2 - 2 1/2 tuntia
 
Siankieli
Siankieli
Siankieltä voi ostaa tuoreena ja se sopii kevyesti riimisuolattavaksi. Varaa yksi kieli henkeä kohti. Siankielen keittoaika on 1 - 1 1/2 tuntia. Kaikki kielet on nyljettävä välittömästi keittämisen jälkeen.
 
Kieliä on myynnissä paitsi tuoreena myös suolattuna ja savustettuna.
Harjaa kieli ennen ruoanvalmistusta juoksevan veden alla puhtaaksi.
 
Kypsennä kokonaisena keittäen. Poista nahka ainakin raavaan ja vasikankielestä nylkemällä välittömästi keittämisen jälkeen. Kuumasta kielestä ohutkin nahka irtoaa helpoimmin.
Kauan kypsyviä kieliä kannattaa kerralla keittää useampia. Pakasteeseen pannuista, valmiiksi keitetyistä kielistä saa nopeasti lämpimiä ruokia kuorruttaen ja kielet voi tarjota yhtä hyvin kylminäkin. Leikkeleenä kieli on erinomaista ja kielisuikaleita ja -kuutioita voi sekoittaa paitsi salaatteihin myös moniin lämpimiin ruokiin, piirakoiden
 
Maksa
Maksa kypsyy viipaleina ja paloina nopeasti riippumatta siitä, onko se yleisimmin saatavilla olevaa naudan-, sian- tai broilerinmaksaa. Rakenteeltaan, väriltään ja maultaan nämäkin tutuimmat sisäelimet eroavat toisistaan. Miedoimman makuisia ja hienorakenteisimpia ovat vasikan- ja broilerinmaksat, mutta kovin voimakkaalta ei sianmaksakaan maistu.
 
Naudanmaksa
Naudanmaksa
Tummanpunainen naudanmaksa voi olla maultaan hieman kitkerä, minkä vuoksi monet mielellään panevat sen maitoon tunniksi ennen valmistusta. Hiehonmaksa on maultaan miedompi. Maksa on nyljettävä ja kaikki jänteet ja suonikannat poistettava.
 
Vasikanmaksa
Vasikanmaksa
Vasikanmaksa on koostumukseltaan ja maultaan hieno ja kalliimpi kuin esim. sianmaksa. Vasikanmaksaa ympäröivä kalvo on nyljettävä.
 
 

 Maksankin voi tarvittaessa pyyhkiä kostealla talouspaperilla ja kuivata ennen ruoaksi valmistusta. Poista naudanmaksasta pintaa peittävä kalvo. Sian- ja porsaanmaksasta ei ohutta kalvoa kannata ryhtyä poistamaan.
Maksa ruskistuu sisältämänsä sokerin ansiosta helposti, eikä pannua siitä syystä pidä päästää kovin kuumaksi. Mureimman ja maukkaimman lopputuloksen saa jättämällä maksan sisältä punertavaksi.
Maksan voi kypsentää kokonaisena tai käyttää paloiteltuna/ jauhettuna mitä erilaisimpiin ruokiin. Nopeasti kypsyvänä se soveltuu hyvin myös grillattavaksi.
 
Kateenkorva
Kateenkorva on 200 - 400 g painava, vain nuorilla eläimillä oleva rauhanen. Tavallisimmin myydään vasikan tai nuoren naudan kateenkorvaa.
 
Vasikankateenkorva
Vasikankateenkorva
Vasikan kasvua säätelevää Thymus-rauhasta voidaan ostaa kateenkorvana. Kateenkorva painaa n. 300 g ja sitä pidetään suurena herkkuna. Liota ja pese hyvin ennen valmistusta, kaada kiehuvaa vettä päälle ja nylje 10 min. kuluttua.
 
Herkästi pilaantuvana ja vähän käytettynä sitä saa tuoreena varmimmin tilaamalla. Pakasteena sitä saa hyvin varustetuista liikkeistä.
Huuhdo kateenkorva ennen ruoaksi valmistusta ja kiehauta suolalla ja sitruunamehulla tai etikalla maustetussa vedessä. Näin käsiteltynä se pysyy vaaleana ja kiinteytyy helposti paloiteltavaksi. Kaada keitinvesi pois.
Viipaleina paistettu kateenkorva on hienomakuista leikkeleenä tai pikkuruoiksi höystettynä. Kateenkorvamuhennos sopii herkulliseksi täytteeksi esim. munakkaaseen tai voitaikinaleivonnaisiin.
 
 Veri
Pullotettua tuore- tai pakasteverta käytetään nykyään kotioloissa lähinnä veriohukaisten ja -paltun valmistukseen. Kuivatuotteena myytävää veriohukaisjauhetta kannattaa käyttää paitsi ohukaisten ja paltun valmistukseen myös leipä- ja sämpylätaikinoiden rautapitoisuutta parantamaan.

Lähde:
Sisäelimet. Keittotaito - ruoanvalmistuksen nettiopas. Osoitteessa http://www.keittotaito.com/tietoa_sisaelimista.html

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Lämpimät emulsiokastikkeet

Hollandaise-, bearnaise- ja beurre blanc - kastike ovat klassisia lämpimiä emulsiokastikkeita.
 
Kertaa mikä on emulsio?
Muistele myös mikä on emulgaattori?
 
Lämpimiä emulsioita valmistettaessa kiehuvaan, kasaan keitettyyn mausteliemeen eli reduktioon vatkataan ohuena nauhana sulatettua voita tai laadukasta öljyä, siten että emulsio muodostuu.
 
Parhaiten emulsio onnistuu kun käytetään laadukasta kylmäpuristettua oliiviöljyä tai suolatonta voita.
 
Lesitiinin avulla voidaan valmistaa erittäin kestäviä emulsioita. Lesitiini edesauttaa emulsion muodostumista ja sillä voidaan emulgoida aineita jotka perinteisin menetelmin muodosta emulsiota.
 
Mitä on lesitiini?
Miten kirkastat voin?
Mitä tarkoittaa sipulia, brunoise?
Mitä tarkoittaa kasaan keittäminen?
 
Valmista seuraavat kastikkeet.
 

Hollandaisekastike

on voiemulsiokastike, josta voi jalostaa erilaisia kastikkeita. Voit katsoa mallia HK Lihakoulun videolta
 
½ dl          vettä
2 tl            valkoviinietikkaa
½              sitruunanmehu
 
Keitä vedestä, valkoviinistä ja sitruunanmehusta reduktio, kunnes neste on kiehunut puoleen.
Jäähdytä seos ja pane se pyöreäpohjaiseen teräskulhoon.
 
125 g        suolatonta voita
 
Kirkasta suolaton voi.
 
3 kpl         munankeltuaisia
              
Lisää jäähtyneeseen reduktioon keltuaiset.
Sekoita seoksen rakenne rikki.
Kypsennä seos vesihauteessa.
Kun keltuaiset ovat kypsiä, ota astia pois vesihauteesta ja vatkaa kirkastettu voi seoksen joukkoon.
 
                 suolaa
                 valkopippuria
 
Mausta suolalla ja valkopippurilla.
Tarvittaessa kastikkeen voi paseerata kastikesiivilän läpi.
Hollandaisekastikkeeseen  voi käyttää kirkastetun voin sijaan pehmeää voita, jolloin siitä tulee paksumpaa.
 
Kannattaa testata myös keittiömestari Risto Mikkolan tapa valmistaa hollandaisekastike tästä linkistä. Kastikkeesta tulee rakenteeltaan erinomainen ja valmistustapa on todella helppo ja nopea.
 

Béarnaise

Voit katsoa videolta mallia kastikkeen valmistukseen.
 

 
2 kpl         salottisipulia, brunoise
½ dl          valkoviiniä
1 rkl          valkoviinietikkaa
½              sitruunan mehu
4 kpl         rakuunanoksaa
 
Keitä salottisipulista, viinistä, valkoviinietikasta, sitruunamehusta ja rakuunan varsista (säästä lehdet) reduktio, kunnes neste on kiehunut puoleen.
Jäähdytä reduktio.
 
125 g        suolatonta voita kuutioina
 
Kuutio suolaton voi pieniksi kuutioiksi.
 
3 kpl         munankeltuaista
 
Sekoita jäähtyneen reduktion sekaan keltuaiset ja kypsennä seos vesihauteessa kypsäksi.
Ota kypsä seos pois vesihauteesta ja vatkaa joukkoon voikuutiot.
 
                 suolaa
                 valkopippuria
1 tl            hienonnettua kirveliä
 
Mausta suolalla ja valkopippurilla.
Paseeraa kastike.
Lisää kastikkeeseen hienonnetti kirveli ja säästämäsi rakuunan lehdet.
Kastikkeen voi valmistaa myös kirkastetusta voista.
 
 

Beurre blanc

on klassinen peruskastike, jota voi muunnella monella tavalla. Kun valmiiseen kastikkeeseen lisätään erilaisia makuaineita, saadaan hyvin erilaisia kastikkeita. Kastikkeeseen voi lisätä esimerkiksi sahramia, yrttejä, pinaattia ja mätiä. Voit katsoa mallia kastikkeen valmistukseen seuraavasta videosta

 


100 g         salottisipulia, brunoise
20 g           suolatonta voita
 
Freesaa salottisipuli teräskattilassa.
 
3 dl            valkoviiniä
½ l             kalalientä (tai kasvislientä tms,)
1 dl            valkoviinietikkaa
 
Lisää kattilaan valkoviini, kalaliemi ja valkoviinietikka.
Keitä seosta kasaan, kunnes siitä on jäljellä kolmasosa.
 
250 g         suolatonta voita
 
Kuutio suolaton voi.
Lisää kylmät voi kuutiot kattilaan koko ajan pallovatkaimella sekoittaen.
Sekoita seosta niin, ettei se pääse kiehumaan, mutta kuitenkin niin, että voi sekoittuu seokseen nopeasti ja tasaisesti.
 
                  suolaa
                  valkopippuria
 
Lisää suola ja soseuta seosta sauvasekoittimella.
Siivilöi seos.
Vatkaa valmis kastike vielä ilmavaksi ja kuohkeaksi ennen käyttöä


Lähde: Lehtovaara & Hämäläinen. 2007. Ravintolakokista mestariksi. WSOY.
 


keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Ravintolaviikot


Kirjoita blogiisi teksti ravintolasta, jota olit suunnittelemassa ja toteuttamassa.

  • ravintolan nimi ja liikeidea
  • ravintolan menu suomeksi ja englanniksi
  • muutamia reseptejä parhaista ohjeista
  • paljon kuvia ruokien valmistamisesta ja annoksista
  • kuvia ravintolasalista ja kattauksesta
  • yms.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Ruoka-aine allergiat

Allergialla tarkoitetaan elimistön epätarkoituksenmukaista, oireita aiheuttavaa reagointia ympäristössä (luonnossa, sisäilmassa, ilmassa, ruoka-aineissa jne) esiintyviin aineisiin.

Tällöin ihmisen elimistö muodostaa vasta-ainereaktion näitä ympäristön sinänsä vaarattomia aineita kohtaan ja allergiset oireet syntyvät tämän vasta-ainereaktion seurauksena.

Oireet muodostuvat limakalvojen ärsytyksestä, turpoamisesta ja limanerityksestä sekä ihon ärsyyntymisestä ja tulehduksesta.


Allerginen ominaisuus on vahvasti periytyvä - perheissä, joissa molemmilla vanhemmilla on allergiaa, on lapsen sairastumisriski 70 %. Mikäli vanhemmilla ei ole allergiaa on lapsen riski n 12 %.

Allergiset oireet ovat hyvinkin tavallisia - länsimaissa jopa joka viidennellä ihmisellä on allergiaoireita ja jonkinlaisen yliherkkyysreaktion, allergisen oireen tai sairauden saa lähes puolet ihmisistä elinaikanaan.

Allerginen ominaisuus on siis elimistön poikkeava reaktiotapa, tietynlainen herkkyys saada oireita ja juuri tästä syystä allergian oireet voivat vaihdella suuresti eri ikäkausina ja erilaisissa elämäntilanteissa


Lähde:



Tehtävä



Kirjoita teksti ruoka-aine allergioista. Seuraavaksi joitakin kysymyksiä auttamaan tekstin suunnittelussa. Paljon tietoa löytyy Allergia- ja astmaliiton sivuilta.

  • Mitä on ruokayliherkkyys?
  • Mikä aiheuttaa ruoka-aineallergian?
  • Miten ruoka-aineallergia diagnosoidaan?
  • Mitkä ovat ruoka-aine allergian oireet?
  • Mikä on ristiallergia?
  • Millainen on allergisen ruokavalio?
  • Mitä eroa on maitoallergialla ja laktoosi intoleranssilla?
  • Mitä eroa on vilja-allergialla ja keliakialla?


keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Erillisryhmien ravitsemussuositukset

Ravitsemussuositukset

  • edistävät ja tukevat ravitsemuksen sekä terveyden myönteistä kehitystä
  • ovat elintarvike- ja ravitsemuspolitiikan perusta
  • on tarkoitettu joukkoruokailun suunnitteluun
  • ovat ravitsemusopetuksen ja -kasvatuksen perusaineistoa
  • ovat apuna arvioitaessa ihmisryhmien ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia
  • laaditaan niin maailmanlaajuiseen käyttöön kuin kansallisestikin
  • perustuvat tutkimuksiin eri ravintoaineiden tarpeesta koko elinkaaren aikana
  • laadinnassa huomoidaan laaja tutkimustieto ravintoaineiden vaikutuksesta sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä
  • eivät ole pysyvästi samanlaisia, vaan muuttuvat elintapojen ja kansanterveystilanteen muuttuessa sekä uuden tutkimustiedon karttuessa

  • Ensimmäiset suositukset terveen väestön ravitsemuksesta julkaistiin vuonna 1941 Yhdysvalloissa
  • Pohjoismaissa suosituksia on laadittu 1980-luvun alusta lähtien
  • Suomessa ensimmäiset suositukset julkaistiin vuonna 1987 Valtion ravitsemusneuvottelukunnan toimesta
  • Valtion ravitsemusneuvottelukunnan voimassaolevat ravitsemussuositukset on julkaistu vuonna 2014
  • Suomalaiset ravintoainetason suositukset perustuvat pääosin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, joiden tieteellinen pohjatyö tehdään pohjoismaisista asiantuntijoista koostuvassa työryhmässä


Erillisryhmät





Lähde: Ravitsemussuositukset ositteessa http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/





Tehtävä


  • Tutustu erillisryhmien ravitsemussuosituksiin yllä olevissa linkeissä
  • Valitse niistä yksi, itseäsi kiinnostava tai ajankohtainen erillisryhmä
  • Kirjoita omaan blogiisi teksti kyseisen ryhmän ravitsemussuosituksista
  • Tekstin tulisi kertoa ainakin
    • kuka suosituksen on antanut ja koska se on annettu
    • kenelle suositus on annettu
    • miksi tälle erillisryhmälle on annettu oma ravitsemussuositus
    • mitä asioita suosituksessa suositellaan
    • jne.






torstai 1. lokakuuta 2015

Työssäoppiminen


Hyvää työssäoppimista!


Tehkää vähintään yksi blogiteksti jokaiselta työssäoppimisviikolta.